tiistai 20. toukokuuta 2008

Kaikuva kamarimusiikki ja öiset harrastukset

Jo muutaman päivän sisällä Ivanin muuttamisesta hänen huoneestaan alkoi kantautua sekä seinien että ovien läpi vuorotellen venäläistä ja vuorotellen suomalaista musiikkia erittäin ronskilla volyymilla. Ivan ilmeisesti kuunteli radiota, sillä aina silloin tällöin musiikki lakkasi ja tilalle tuli korvia raastava kohina, kovaääninen pauke ja venäläiset kirosanat, kunnes asema taas löytyi.

Koska matalan majamme väliseinien läpileikkaus on jokseenkin seuraavanlainen: maalipinta – ohut vaneri – ilmaa – ohut vaneri – maalipinta, ja sisäovet on valmistettu kermanvaaleasta kartongista ja sen sisään rypistetyistä vuoden 1978 Helsingin Sanomista, on huoneiston ääneneristävyys heikohko. Ivania tämä ei kuitenkaan haitannut, vaikka liittoutuneet kävivät vuorotellen kehottamassa häntä laittamasta sitä polkkaa hieman hiljemmalle.

Möykkä päinvastoin koveni, kun Ivan hankki lisää kodinelektroniikkaa. Nämä hankintaoperaatiot ovat jo sinänsä oma legendansa ja ne ansaitsevat kokonaan oman osionsa tuonnempana. Pian Ivanin huonessa oli pieni mustavalkotelevisio josta pienestä koosta huolimatta lähti iso ääni, luonnollisesti säestettynä kanavanvaihtoon liittyvällä paukutuksella ja kiroilulla.

Ivanin kämppäkaverit oppivat nopeasti että tämä noudattaa erittäin epämääräistä vuorokausirytmiä, tai pikemminkin, samoin kuin kaikkien muidenkin sääntöjen ja normien kohdalla, ei noudata. Radio ja TV pauhasivat usein vielä pitkään puolenyön jälkeenkin sellaisella voimakkuudella että allekirjoittanut olisi todennäköisesti joutunut maksamaan TV-lupamaksun pelkästään sen vuoksi että pystyi vastaanotamaan TV-lähetysten audiosignaalia seinän toiselta puolelta. En ole eläissäni salattuja elämiä seurannut, mutta tuossa vaiheessa pääsin jo aika hyvin juoneen mukaan.

Öiset multimediasessiot eivät olleet ainoat Ivanin yölliset aktiviteetit. Lisäksi hän paiskoi pannuja, kattiloita ja aterimia keittiössä kolmen ja viiden välillä aamuyöstä. Hän ilmeisesti valmisti ruokaa vaihtelevalla menestyksellä.

Kokkaamisen yhteydessä Ivan ravasi maanisesti huoneensa ja keittiön väliä kantapääkävelyllä (Ivanin kehittämä kanta-astunnan extreme-versio, jossa kullakin askeleella tuotettu tärinäaaltojen ja äänen yhteisvaikutus ja voimakkuus saadaan maksimoitua, erityisesti ohuilla lattioilla.)

Yöllisiin touhuihin sisältyi myös tuntikausia kestänyt veden valuttaminen pesuhuoneessa ja vessassa ilmeisesti jonkinlaisessa pyykinpesutarkoituksessa. Näistä episodeista lisää Fabion kokoamassa pyykinpesuraportissa.

Huonosti nukutun yön jälkeen muut huoneistossa asuvat heräsivät likaiseen, märkään ja haisevaan asuntoon joka kasteli sukat välittömästi omasta huoneesta poistuttaessa. Keittiössä puolestaan odotti omien astioiden tiskaus Ivanin yöllisten kokkausten jäljiltä. Jälleen oli yksi toiminnantäyteinen yö takana – ja jos tarkkaan kuunteli, saattoi jo kuulla kantapäiden töminän lattiaa vasten.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Yksi epäloogisuus: miksi Ivan katsoo Salattuja Elämiä, jos ei puhu kuitenkaan suomea? Epäilen, että tämä on fiktiota. Kukaan ei voi olla noin urpo :D

Anonyymi kirjoitti...

Fiktiota, koska vaikka joku olisi niin urpo että toimii noin, ei kukaan voi olla niin vähä-järkinen ettei anna kaverille sakinhivutusta ja aja kämpästä mäelle

Anonyymi kirjoitti...

Miks ette kirjota enää?

Anonyymi kirjoitti...

Olen juuri ymmärtänyt, kuinka paska kämppis olen ollut.

Kaduttaa.

Anonyymi kirjoitti...

Kyllähän vauvatkin ymmärtävät jo kauan ennen kuin oppivat puhumaan?